Mindfulness-harjoitus vaikeiden tunteiden kanssa työskentelyyn.
Askel-työkalun avulla.
Voit aloittaa harjoituksen ottamalla mukavan.
Asennon,
Joka on saman aikaan valpas,
Mutta kuitenkin rento.
Sulkien silmät,
Jos se tuntuu hyvältä,
Tai ne voivat olla hieman raulaan suunnattuna lattiaa vasten.
Syventäen hengitystä.
Pitkiksi,
Rauhallisiksi,
Lempeiksi hengityksiksi.
Antaa niiden saatella keho ja mieli tähän hetkeen olemisen tilaan.
Antaa hengityksen löytää pikkuhiljaa sen oma luonnollinen rytmi.
Huomatin keho hengittämässä.
Jalan pohjat lattiaa vasten.
Kädet lepäämässä sylissä tai vartalon vierellä.
Antaa huomioon saapua lepäämään kehoon ja kehon neutraaleihin tuntemuksiin,
Jotka on usein ne meidän jalan pohjat tai kädet,
Kämmenet,
Jossa me koetaan yleensä neutraaleja tuntemuksia.
Ankkuri voi olla myös hengitys vatsan,
Rintakehän tai sieräinten seudulla,
Jos se on tässä hetkessä neutraali.
Tai äänimaisema,
Jota kuulet tilasta tai tilan ulkopuolelta.
Ja huomaten,
Että nämä ankkurit on aina saatavilla.
Ja missä tahansa vaiheessa harjoitusta voit aina siirtää huomioon lepäämään ankkuriin,
Kotipesään,
Kehoon,
Kehon neutraaleihin tuntemuksiin,
Hengityksen aalloille tai ääniin.
Tunteiden kanssa työskennellessä me jo säädellään tunnetta.
Työskennellään tunteen kanssa sillä,
Että me annetaan tunteelle nimi.
Nimetään tunne,
Joka on läsnä tässä hetkessä,
Kuten syyllisyyttä tai jännitystä,
Pelkoa tai apatiaa,
Häpeää tai surua,
Mitä tahansa se onkaan.
Onko antaa tunteelle nimen,
Antaa ja sallia sen olla.
Tunteella on aina tärkeä tehtävä.
Meidän hyvinvoinnin tueksi.
Tulla nähdyksi ja kuulluksi ja kertoen tarpeista tunteiden alla.
Onko antaa ja sallia tämänkin tunteen olla.
Ja tulla pidellyksi lempöydellä,
Ilman tarvetta työntää sitä pois.
Jos huomaat,
Että tällä kertaa en voi sallia ja antaa tunteen olla,
Monesti siellä on silloin tunne tunteen takana.
Ehkä me tunnetaan häpeää tunteesta tai pelkoa tunteesta.
Ja silloin voidaan työskennellä tässä harjoituksessa sen tunteen kanssa.
Tutkien tunteen kehollisia tuntemuksia.
Eli tunne aina kertoo itsestään kehollisena tuntemuksena.
Vaikeita tunteita me yleensä koetaan keskivartalossa ylöspäin.
Vatsan seudulla,
Rintakehän seudulla,
Kaulan tai kasvojen seudulla.
Ja ikään kuin tutkimusmatkailijana uteliaalla avoimella asenteella hyvin lempeästi tutkien kehollisia tuntemuksia.
Muistaen aina välillä viedä huomioon lepäämään jalan pohjin,
Tuntien jalan pohjat lattiaa vasten.
Tai jos hengitys on tässä hetkessä neutraaliankkuri,
Anta ja huomioon levätä hengityksen aalloilla vatsan,
Rintakehän tai sierainten seudulla.
Tai äänimaisemassa.
Ja ihan kuin pehmeästi kaheksikkoa tehdä,
Hyvin lempeästi käydä kurkistamassa,
Hengittämässä tunteen tuntemukseen kehossa tai sen reuna-alueelle.
Pehmeästi,
Lempeästi,
Sallien hengitellen.
Antaen tunteen tehdä tehtävänsä tuhlan nähdyksi ja kuulluksi.
Tiedostaa,
Että tunne on kuin energiaa,
Joka virtaa meidän lävitse.
Huomaten tuntemusten muuttuva luonne.
Kuinka tuntemus muuttuu.
Muistuttaen lempeästi itseään,
Että en ole tämä tunne.
Se mitä tunnenkin,
Tunteet on osana elämää,
Ne tekee meistä ihmisiä.
Vaikka koenkin tätä tunnetta,
Ei ole tarvetta ottaa siihen omistajuutta.
Ja koska koen tätä vaikeaa tunnetta tällä hetkellä.
Olkoon niin,
Että pitelen samalla lempeydellä suuntaan omaa kokemusta kohtaan samaa lempeyttä ja myötätuntoa,
Jota suuntaisin rakasta ystävääni tai rakasta ihmistä kohtaan.
Ehkä vain olen läsnä lempeästi.
Tarjoten lempeää lämpimää kosketusta,
Joka voi olla oma käsi sydämen päällä.
Kertoo,
Että olen tässä,
Ei hätää,
Olen turvassa.
Tai omasta kädestä lempeästi kiinni pitäen tai sormea silittäen tai mikä tahansa.
Kertoo lempeästä välittävästä läsnäolosta.
Tai tarjoten niitä lempeitä lämpimiä sanoja,
Joita se rakas ystävä tarjoaisi.
Kuitenkin ei hätää.
Tai olkoon niin,
Että hyväksyn tämän tunteen sellaisena kuin se on.
Annan sen tehdä tehtävänsä,
Kuulen sen tärkeän viestin.
Mitä tarvitsen juuri nyt.
Ja mitä tahansa tunteita harjoitus nostaa,
Voinko pidellä niitäkin lempeydellä.
Ja antaa huomioon suunnata lopuksi vielä lepäämään ankkuriin,
Jalan pohjiin,
Lattiaa vasten.
Hengityksen aalloille,
Vatsan rintakehän tai sieraiden seudulle.
Tai äänimaisemaa,
Jota kuulet.
Kiittään itseä harjoituksesta.
Siitä aikomuksesta antaa ja sallia tunteiden olla.
Tulla nähdyksi ja kuulluksi pidellyksi lempeydellä.
Kohdaten tämän hetken kokemus juuri sellaisena kuin se on.
Antaa huomioon siirtyä harjoituksen lopuksi kellon ääneen,
Jota soitan kolme kertaa.
Kun et enää kuule kellon ääntä,
Voit antaa harjoituksen päättyä.
