Tervetuloa tutkimaan mun kanssa itsemyötätunnovoimaa.
Niin kuin sä oot varmaan huomannut,
Niin meillä kaikilla on sisällä kaksi ääntä.
Toinen ääni on tällainen sisäinen kriitikko,
Joka mielellään kritisoi ja tuomitsee sitä,
Mitä me tehdään,
Ja odottaa joka tilaisuutta huomauttaa meille siitä,
Että me ollaan epäonnistuttu ja toimittu väärin.
Sitten meillä on olemassa sisällä myös tällainen myötätunnon ääni,
Joka on rakastava ja ystävällinen.
Tässä harjoituksessa me lähdetään vahvistamaan tätä ääntä.
Lähde ottamaan sellainen hyvä,
Mukava asento,
Jossa pystyt olemaan ilman pinnistelyjä ja ponnisteluja.
Sitten kun sellainen asento löytyy,
Voit laittaa sun silmät kiinni ja lähdetään harjoitukseen.
Tuo ensimmäisenä huomiota sun kehoon.
Miltä sun keho tuntuu tänään?
Miltä tuntuu sun kehon paino istuinta vasten,
Maata vasten?
Tuo sitten huomiota sun hengitykseen.
Miltä sun hengitys tuntuu tänään?
Tuntuuko sun hengitys parhaiten sierainten ja ylähuulen alueella,
Kenties rinnan alueella?
Meneekö hengitys ihan sinne syvälle keuhkojen pohjaan asti vai onko se pinnallista?
Mikä on sun hengityksen laatu tänään?
Lähde sitten tuomaan mieleen joku sun luonteenpiirre tai sinussa oleva asia,
Joka on tuottanut sulle viime aikoina hankaluutta.
Kun sä tuot mieleen tän luonteenpiirteen tai asian,
Niin mitä tunteita alkaa nousta?
Ei ole väliä,
Jos et osaa nimetä niitä tunteita.
Voit tarkkailla niitä siitä näkökulmasta.
Onko ne tunteet mukavia,
Epämukavia,
Kenties neutraaleja?
Entä missä nämä tunteet tuntuvat kehossa?
Tuo sitten sun käsi sydämen pisteen eli tuohon rinnan päälle.
Ja ehkä huomaat,
Että miten tämä käsi,
Sen kosketus alkaa kehittää sun rinnan alueella lämpöä.
Ja lähde tutkimaan,
Että voitko suunnata tätä lämpöä,
Ystävällisyyttä,
Myötätuntoa,
Omaa kipua ja kärsimystä kohtaan.
Tutkimaan sitä,
Että millaista on lohduttaa itseä.
Lähde toistamaan mielessäsi lauseita.
Toivon,
Että hyväksyn itseni sellaisena kuin olen.
Ja kun sanot näitä lauseita hiljaisuuden aikana mielessäsi,
Niin pyri sanomaan ne sillä tavalla,
Että oikeasti tarkoitat sitä mitä sanot.
Kiinnittäen huomiota lämmön tunteeseen,
Ystävällisyyteen,
Myötätuntoon,
Rakkauteen itseä kohtaan.
Jos joku mieliajatuksineen vaeltaa menneeseen tai tulevaisuuteen pois tästä hetkestä,
Niin aina kun huomaat mielen vaeltavan,
Niin tuo se ystävällisesti takaisin omaan kehoon,
Omaan hengitykseen,
Omaan kärsimykseen,
Omaan lohdutukseen.
Ja toista mielessäsi lauseita.
Toivon itselleni turvallisuutta.
Toivon itselleni rauhaa.
Toivon,
Että olen ystävällinen itselleni.
Toivon,
Että hyväksyn itseni juuri sellaisena kuin olen.
Tässä ja nyt kärsimys,
Kipu ja niihin liittyvät epämukavat tunteet ja tuntemukset tuntuvat pahalta.
Monesti meillä on taipumus ajatella,
Että me ollaan ainoita ihmisiä maailmassa,
Jotka kärsii.
Me mennään sellaiseen kuplaan,
Jossa me ollaan meidän kärsimyksen kanssa ihan yksin.
Totuus on kuitenkin se,
Että kaikilla ihmisillä on oma kipunsa,
Oma kärsimyksensä,
Oma epämukavuutensa.
Kaikki ihmiset kohtaavat kipua ja kärsimystä ja epämukavuutta.
Kaikilla on elämässä hankaluuksia.
Lähdetään siis levittämään tätä myötätunnon kehää itsestä kaikkiin ihmisiin,
Jotka kärsivät,
Jotka tuntevat kipua,
Epämukavuutta ja hankaluutta.
Tehdään tämä niin,
Että sanotaan mielessämme lauseita.
Toivon meille kaikille turvallisuutta.
Toivon meille kaikille rauhaa.
Toivon,
Että olisimme kaikki ystävällisiä itsellemme.
Toivon,
Että me kaikki hyväksyisimme itsemme juuri sellaisina,
Kun olemme.
Toivon meille kaikille turvallisuutta.
Toivon meille kaikille rauhaa.
Toivon,
Että olisimme kaikki ystävällisiä itsellemme.
Ja hyväksyisimme itsemme juuri sellaisina,
Kun olemme.
Tässä ja nyt.
